Egyptinmau on keskikokoinen lihaksikas kissa, joka on hieman korkeuttaan pidempi. Takajalat ovat etujalkoja hieman pidemmät ja näyttääkin kuin mau kävelisi varpaillaan. Tassut ovat sirot. Häntä on keskipitkä ja kapenee kärkeä kohti. Kiilamaisen pään linjat ovat pehmeästi pyöristyneet, suoria linjoja ei ole. Profiilissa on kevyt painauma ja kuono levenee hieman tyveä kohti yhtyen kauniisti poskiin. Vain aikuisilla kolleilla sallitaan voimakkaat posket. Keskikokoiset tai isot korvat ovat tyvestä avoimet ja jatkavat pään linjoja pystyasennossa. Korvien kärjissä voi olla pienet tupsut. Keskikokoiset silmät ovat mantelinmuotoiset ja väriltään karviaismarjan vihreät. Nuorilla kissoilla sallitaan keltainen silmien väri 1,5 vuoden ikään saakka. Maun tulisi näyttää uteliaalta ja aktiiviselta kissalta ja sen ilme on usein huolestunut.

Egyptinmaulla on kolme hyväksyttyä väriä: hopeatäplikäs (MAU ns 24), ruskeatäplikäs (MAU n 24) sekä mustasavu (MAU ns). Ruskeatäplikkäästä käytetään usein myös nimitystä pronssitäplikäs. Sen väri on lämpimän ruskea ja kuviot ovat mustat tai aivan tummanruskeat. Mustasavulla pitää olla näkyvissä täplikäs haamukuviointi, mikä erottaa sen muiden rotujen savumuunnoksista, joilla haamukuviot eivät ole toivottavia.

Maun täplät saavat olla vaihtelevan muotoisia ja erilaiset kummassakin kyljessä, mutta niiden pitää erottua selvästi pohjaväristä. Otsalla on tyypillinen M-kuvio, niin sanottu scarabee. Kaulassa on yksi tai useampia katkenneita kaulanauhoja. On toivottavaa, että kuvio etenee täpläjonona myös selkää pitkin.

Egyptinmau on aktiivinen ja atleettinen kissa. Se on nopea juoksemaan ja kiipeilee yleensä mielellään korkeisiin paikkoihin. Maun nopeutta edistävät nivusissa olevat ihopoimut, joiden ansiosta se voi ottaa pitkiä loikkia ja juosta erityisen nopeasti, jopa yli 40 km/h.

Luonnollisen kissamaista upean liikkumisen lisäksi ovat myös maun aistit ja vaistot. Moni mau on erityisen herkkä havainnoimaan erilaisia hajuja ja reagoimaan niihin tutulla huolestuneella ilmeellään. Maun makuaisti näyttää myös olevan varsin herkkä. Karvaiset ja höyheniset lelut saavat tuntea nahoissaan mitä on joutua aidon Kissan kynsiin ja ulkotarhasta myyrän nappaaminen ei ole temppu eikä mikään. Omaa kanansiipeä pitää jo pienen pennun mennä muristen syömään omaan nurkkaansa, kuin suurta saalista konsanaan.

Maut osallistuvat omistajiensa jokapäiväiseen elämään mielellään olematta kuitenkaan rasittavan tunkeilevia. Usein ne keksivät itselleen tekemistä myös oma-aloitteisesti. Monet maut viihtyvät olkapäällä tarkkailemassa tilanteita. Maut ovat nokkelia keksimään keinoja päästäkseen päämääräänsä. Ne ovat eloisia ja leikkisiä, mutta eivät kuitenkaan ylivilkkaita. Myös päättäväisyyttä ja omaa tahtoa löytyy.

Maut viettävät mielellään aikaa omien ihmistensä läheisyydessä. Vieraisiin useimmat maut suhtautuvat rennon välinpitämättömästi, mutta eivät pelokkaasti tai arkaillen. Ne ovat sosiaalisia ja lempeitä olematta kuitenkaan takertuvia ja läheisriippuvaisia. Maussa on tasapainoisessa suhteessa itsenäisyyttä ja läheisyyttä, rauhallisuutta ja vauhtia. Hellyyspuuskan iskiessä ne tulevat mielellään syliin halimaan ja pussailemaan ja sen jälkeen nukkumaan.

Keskimäärin maut eivät ole erityisen kovaäänisiä, vaikka saattavatkin jutella melko paljon ja ilmeikkäästi. Moni maun omistaja on huomannut kissansa olevan kiinnostunut vedestä ja onpa oma-aloitteisia uimareitakin nähty. Maut tulevat yleensä hyvin toimeen muiden lemmikkieläinten ja lasten kanssa. Ruokahalu niillä on useimmiten varsin hyvä ja monipuolinen ruoka maistuu. Yksilöllisiä eroja niin lempiruoissa kuin muissakin luonteenpiirteissä tietysti löytyy.

Sana mau tarkoittaa Egyptissä kissaa. Ihmisen ensimmäisistä kissoista on paljon kuvia hautamaalauksissa ja papyruskääröissä ja muumioitakin on säilynyt nykypäivään asti. Muumioita tutkimalla on osoitettu, että mau on luultavasti kesyyntynyt täplikäs alalaji afrikkalaisesta villikissasta (Felix lybica). Sen arvellaan olevan kaikkien kesykissojemme esi-isä. Nykyinen mau muistuttaa hyvin paljon näitä ensimmäisiä kissojamme. Egyptinmau on ainoa luonnostaan täplikäs kesykissarotumme.

Nykyiset maut ovat peräisin 1950-luvulla Egyptistä Italiaan ja edelleen USA:aan viedyistä kissoista. Geenipohjaa on pyritty laajentamaan Egyptistä myöhemmin tuoduilla kissoilla. CFA:ssa mau hyväksyttiin 1978 ja FIFé:ssä 1992. Pohjois-Amerikassa rotu on yleisempi kuin Euroopassa, jossa kasvattajiakin on melko vähän. Varsinkin FIFé-kasvattajia on vain kourallinen ja siksi yhteistyö muissa järjestöissä kasvattavien kanssa on välttämätöntä.

Ensimmäinen mau tuotiin Suomeen 1990-luvulla, mutta ensimmäinen suomalainen maupentu syntyi kuitenkin vasta vuonna 2006. Suomessa egyptinmauta on vuoden 2013 alkupuolella hiukan alle sata yksilöä, joista suuri osa on pentuja. Kasvattajien yhteystiedot sekä tarjolla olevat pennut löydät Kasvatus-osiosta.